31.3.2016

45. Suomen Pankin rahamuseo

Ihme ja kumma, ettei Suomen Pankin rahamuseo ole suositumpi vierailukohde. Museo sijaitsee keskeisellä paikalla vajaan korttelin päässä Senaatintorista. Raha kiinnostaa tavalla tai toisella lähes kaikkia ja siitähän täällä puhutaan. Ja ennen kaikkea, sitä täällä on! Lisäksi museo on täysin ilmainen vierailukohde.


Museosta löytyy kaikki käytössä olevat eurokolikkoversiot euromaiden mukaan, jos epäilyttää mitä on vaihtorahana saanut. Markka-aikoja kaipaavat voivat tuijotella vanhoja tuttuja seteleitä. Myös suurin Suomesta löydetty kultakimpale on täällä näytteillä. Ja homma alkaa luonnollisesti oravannahoista. Kattava tarjonta vaihdantavälineitä siis, kannattaa käydä itse katselemassa.



Suuri osa museon kerronnasta noudattaa kronologisesti rahatalouden ja -politiikan muutoksia historian aikana. Esille pano on tyylikäs ja tukee kerrontaa. Ajoittain pääsee myös itse hankkimaan kosketusnäytöiltä tietoa tai kokeilemaan vaikka omaa rahapolitiikan tuntemusta "Haluatko miljonääriksi" -henkisellä tietovisalla. Vastaan tulee myös rahanpainokone ja tieto siitä, minne vanha raha katoaa. Silppuriin nimittäin ja putkilosta löytyy tonneittain ihkaehtaa rahasilppua.


Helsingin keskustassa pyöriessä ja etenkin Senaantintorilla vieraillessa kannattaa poiketa. Kohde sopii kaikenikäisille, kun on paljon katseltavaa, enemmän luettavaa ja vielä päälle vähän kokeiltavaa. Museo ei ole suuren suuri, joten aikaakaan ei kiireisellä tuhlaudu, jos haluaa pikaisesti poiketa. Mutta tietomäärä on tuhti, joten pidempäänkin voi innokas oleskella.

Vinkki vielä piristämään työpäivää: Keskustassa työasioivat voivat poiketa vaikka kesken lounastauon. Näin mekin teimme. :)

17.3.2016

78. Arkkitehtuurimuseo

Arkkitehtuurimuseo kuulostaa mielenkiintoiselta ja odotukset ovat korkealla; onhan suomalainen arkkitehtuuri maailmalla arvostettua ja museon rakennus näyttävä. Tiedosta ja kulisseista ei ole kiinni, joten luvassa lienee mielenkiintoista infoähky ja visuaalisesti näyttävä kokonaisuus. Valitettavasti vierailun jälkeen jää harmittamaan, mikä pettymys oli vastassa paikan päällä.


Toisen kerroksen vieraileva näyttely "hoito ja hoiva" kertoo sairaaloiden ja hyvinvointilaistosten arkkitehtuurista on museon parasta antia. Kivasti näkyy sairaaloiden kehitys. Aikajanalle on koostettu maailman ja Suomen väliluvun kasvu, merkittävät lääketieteelliset kehitystapahtumat ja sairaalarakennusten rakentuminen Suomeen. Hauskoja ovat kilpailutuotosten nimet. Puutteet on helppo skipata, koska kyseessä on puolen vuoden vaihtuva näyttely ja sellaiseksi varsin kivasti toteutettu. Kattavasti erilaisia sairaalarakennuksia ympäri Suomen ja aikajanalla hyvin näkee, miten on arkkitehtuuri ja suunnittelu vuosikymmenten aikana muuttunut. Muutamat pienoismallit tukevat tätä. Ihmetykseksi jää viimeisin tuiki tuntematon Espoon sairaala. Mielenkiintoisena tietona selviääkin, että se on yhä toteuttamatta. Vaihtuva näyttely on näkemisen arvoinen, joten innolla siirtyy ylimmän kerroksen pysyvään näyttelyyn.


Vaikuttavaa portaikkoa kulkiessa alkaa mielikuvtis rakentaa, mitä kaikkea mielenkiintoista edessä on. Huoneeseen astuttaessa kuitenkin suorastaan valahtaa järkytys läpi kropan. Voi jysäys millainen pettymys! Tässäkö tämä on? Yksi vaivainen huone, joka on supistettu neljäsosaan todellisesta koostaan. Ilmeisesti reunoja kulkee "arkisto", jotka on levyjen taakse piilotettu. Keskellä huonetta muutama pienoisrakennus ja ympärillä kiertää aikajanalle kulahtaneesti painetut vuosikymmenet, jotka on varustettu muutamilla kuvilla sieltä täältä ja valjahkolla kerronnalla. Kuvien seasta on sentään kiva tunnistaa tuttuja kohteita ja vilahtaahan kuvateksteissä joku tunnettu arkkitehtikin. Mutta siinä se. Enempää kerrottavaa ei ole.


Oikeasti upea rakennus hulppeine sisätiloineen keskustassa keskeisellä paikalla ja naapurissa sopivasti aihetta tukeva Designmuseo. Tästä saisi niin mielenkiintoisen vierailuparin, mutta arkkitehtimuseo feilaa aiheensa täydellisesti. Kerrottavaa riittäisi varmasti suunnittelun periaatteista, kuten talojen sijoittelusta ja valon kulusta läpi sisätilojen. (Vink vink. Alvar Aallon -museo Jyväskylässä on onnistunut tässä). Mukaan ottaisin myös jotain esittelyjä suomalaisista kuuluisista arkkitehdeistä (Aalto, Engel, Saarinen, jne.) ja miten he ovat kenties ottaneet vaikutteita toisiltaan, ajastaan tai suurista kaupungeista. Ja ja ja suomalaisesta arkkitehtuurista maailmalla, nykysuunnitelusta, kehityksestä eri vuosikymmeninä, rakennus tekniikoista, mielenkiintoisista rakennustoteutuksista ja asuinalueista. Suomeen saapuu Aasiasta saakka arkkitehtuurista ja muotoilusta kiinnostuneita turisteja, joita on näkyy ainakin Tapiolassa, kulkeutuvat joskus Jyväskylään saakka. Kyllä tämä museo Helsingin keskustan keskeisellä paikalla voisi tarjota heillekin jotain! Museokortilla rahat ei sentään mene hukkaan, mutta maksullisen pääsylipun jälkeen melkein itkettäisi. Pliis, panostakaa tähän museoon, koska suomalainen arkkitehtuuri ansaitsee enemmän.