30.1.2016

9. Gallen-Kallelan museo

Akseli Gallen-Kallelan koti Tarvaspää on luonnonkaunissa maisemissa Laajalahden rannalla Espoossa. Vierailtiin täällä jo kevään lopussa. Kesällä paikalle kannattaa saapua hyvällä säällä vaikka pyörällä; Munkkiniemestä saapuessa matka kulkee upeiden ponttonisiltojen kautta. Talvellakin merimaisemiin on kiva poiketa, vain muutama minuutti kehä I ruuhkasta löytyy luonnonhelmi! Museon vieressä on kahvila, josta saa myös suurempaan nälkään ruokaa. Ei kovin huokeaan hintaan tosin. Läheltä löytyy lisäksi luontotalo Villa Elfvik luontopolkuineen, jonne on helppo poiketa samalla. Siellä on myös viihtyisä kahvila ja säännöllisesti järjestetään ohjelmaa, esimerkiksi eri teemoilla varustetuja (ötökät, haltiat, linnut) luontoretkiä lapsille ja aikuisille.


Itse talosta löytyy niin taiteilijan ateljee kuin yksiyiset asuintilat. Akseli on itse vaikuttanut talon suunnitteluun ja heti sisäänkäynniltä lattiasta kannattaa bongata suvulle piirretty mosaiikki, johon on muotoiltu suurennetussa koossa isännän jalanjäljet. Suurinta ihmetystä talon arkkitehtuurista herättää talon kylpyhuone, jonne johtaa hieman hankalakulkuien portaikko, oviakin vessaan on useampia ja ikkunanäkymä avautuu ateljee tiloihin kylpyammeesta kurkkiessa.

Infosta kannattaa napata mukaan mobiiliopas tai ladata sama kännykkään. Oppaassa on pieniä tehtäviä, jotka saavat pikkuväenkin intoutumaan näyttelystä. Yksityiskohtana aikuisia on jälkeenpäin hauskuutettu kertomalla possusta, jonka Akseli pisti flygelin alle piiloon vaimoansa härnätäkseen.

Mikään Gallen-Kallelan taideteosten näyttelypaikka tämä ei ole, ne löytyvät taidemuseoiden yhteydestä. Useampaan kertaan on sen jälkeen taidenäyttelyistä lapset etsineet nimenomaan Gallen-Kallelan tauluja, kun täällä jäivät näkemättä. Kiinnostus siis herää... Mutta kotimuseo on kovin sympaattinen kohde ja päästää kävijät sisään yhden suomen merkittävimmn taiteilijan kotioloihin, elämään ja ajatuksiin.

Rantaan kannattaa myös piipahtaa kurkkaamaan rantasaunaa. Löylyihin pääsee ajoittain, esimerkiksi "tarvaspään taidelöylyt" tapahtumien yhteydessä kesällä. Paikkoja ei vaan taida riittää kaikille halukkaille, joten ajoissa on oltava liikkeellä.

Mitä: Gallen-Kallelan museo, Espoo
Missä: Könnöänmäentie 2, Iittala
Milloin: 27.5.2015
Maksoi: 8e, Museokortilla - for free
Uudestaan: Ruuhkasta lyhyt matka poiketa luonnonhelmaan, hieman tyyris tosin ilman museokorttia
Lasten kanssa: Menee hyvin mukana.
Netissä: http://www.gallen-kallela.fi/

29.1.2016

Ilta Museokorttiklubilla

Mikä on parempi tapa parata tauolta blogiin pariin kuin museokorttiklubi? Ei mikään, joten tänään oli töiden jälkeen suuntana Kaapelitehdas ja sen kolmessa museossa järjestettävä museokorttiklubi. Kahteen aiemmin järjestettyyn museokorttiklubiin en ollut ennättänyt, joten oli itselle yllätys mitä paikan päältä odottaa.


Klubi-illassa oli alkuspiikin ja luennon aikaan suorastaan tungosta! Istumapaikat olivat heti vähissä, vaikka saavuin teatterimuseon esiintymislavan luokse pian alkamisen jälkeen, minne museokorttia vilauttamalla vastaanotosta opastettiin. Näille tapahtumille on siis selkeästi kysyntää. Kivana lisänä mukaan sai napata virvokkeen.


Klubitapahtuman järjestää Checkpoint Helsinki yhteistyössä museoiden kanssa. Museo tarjoaa tilat, Checkpoint ohjelman ja järjestelyt. Itselleni oli hienoinen yllätys, että itse puhe ei liity tapahtumapaikan museoon tai musoihin välttämättä lainkaan. Checkpoint Helsinki itsessään on nykytaideorganisaatio, joka museokorttiklubin osalta tekee museoiden kanssa yhteistyötä saadakseen tiloja tapahtumiensa käyttöön, museot taas saavat uusia vierailijoita ja tarjottua extraa. Win-win yhteistyötä siis.


Nyt illan puheenvuoron piti oikeuspsykologi Julia Korkman rohkeudesta. Työtä hän tekee muunmuassa kaltoinkohdeltujen lasten ja nuorten parissa, mikä heijastui myös puheessa koskettavina kipeinä otteina työn kautta kertyneestä tiedosta. Suositeltavien, mutta kipeiden luettavien listalle puheesta jäi vinkiksi tämä Jani Kaaron raportti Nooran monesta minästä. Liialla pituudella puhetta ei kuitenkaan ollut siunattu, vaan ennen tunnelman ahdistumista ja kyyneleiden valumista lapsuuden traumoista oli jo Siinai-bändin vuoro päästä lavalle.


Illan aikana kaikki kolme muoseta olivat vapaasti tutustuttavissa oppaiden läsnäollessa. Pyörähdin kaikissa, mutta vielä ei ollut juuri uutta tarjolla sitten edellisen vierailun. Illan lopussa olisi valokuvataidemusoen Pimiö-näyttelyyn ollut cielä opastettukierros, mutta nyt aikataulu vei pois paikalta aiemmin.

Varmasti jokainen klubi on erilainen kokonaisuus tapahtumapaikasta, puhujasta ja esiintyjästä riippuen. Eikä vähiten paikalle saapuneista ihmisistä! Jos vaan aikatauluun sopii, niin kyllä tapahtumissa voi jatkossakin pyörähtää, kiva lisä museokorttilaisille. :)