Nyt ei oikein tiennyt, mitä olettaa. Mitä teatterimuseossa voi olla? Uudelleen esitettynä teatteriesityksiä 1700-, 1800-, 1930- ja 1970-luvuilta? Noh. Visuaalisesti museo oli näyttävä, minkä jo sisääntulo osoitti.
Pääroolissa museossa olivat näytöksien lavastesuunnitelmien pienoismallit ja koreat esiintymisasut vuosien varrelta. Juuri sellaisia hameita mitä ainakin pikkutyttöjen tekee mieli välittömästi vetää päälle, ehkä isompienkin naisten - ja näköjään myös miesten. Jälkimmäisen syyksi selvisi 10.1.2016 saakka oleva vaihtuva näyttely "Unelmien kuteita". Ja luonnollisesti muutama näyttävä asu itsellekin löytyi puettavaksi. Pakko oli kokeilla, liian pieniä käteen osuneet vaan olivat.
Muuten museo sisälsi kerrontaa, mitä kaikkia vaiheita ja ominaisuuksia näytelmän tekemiseen liittyy. Äänet, valaistus, trikit, jne. Dubbausta pääsee kokeilemaan, joskin suomalaisista leffoista yhden henkilön ääniraidan poistaminen vuorosanojen ajaksi on hieman tönkköä kokeilua. Valojakin sai räveltää ja bluescreenillä esiintyä. Jei, säätyttönä on kivaa!
Kokonaisfiilis oli hyvä. Samaan aikaan liikkeellä oli lapsiryhmä, jotka tuntuivat olevaan ihan innoissaan. Kyllä tänne olisi kiva tuoda lapsetkin. Ja järjestetään täällä lapsille synttäriohjelmaakin, miksikäs ei joku vuosi. Muistiin se.
Mitä: Teatterimuseo
Missä: Kaapelitehdas, Helsinki
Milloin: 2.9.2015
Maksoi: 8e, Museokortilla - for free
Uudestaan: Kenties, alsten kanssa
Lasten kanssa: Pitää kokeilla!
Netissä: http://www.teatterimuseo.fi/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti