Havis Amandan ohi kulkiessa voi hieraista nyt silmiään: allas on täynnä roskaa. Lähemmäksi mennessä huomaa, että roskat muodostavat kukkakuvion. Kyse ei ole pilasta tai yleisestä roskaamisesta vaan Teija Monosen tilataideteoksesta "Havis Amandan altaan kukitus". Lisäinfo googlettamalla paljastaa, että teoksella pyritään herättämään huomiota maailman merien roskaamisesta. Altaan vierestä ei vielä löytynyt infoa, mutta myöhemmin on kuulemma luvassa.
Osa tilataideteoksista menee vähän ohi, mutta tämä pistää miettimään. Todella. Mieleen muistuu vuonna 2012 Sveitin Zurichissä järjestetty näyttely, jonka kävin kaupungissa vieraillessa katsomassa. "Out at sea, the plastic garbage project". Kannattaa klikata linkki auki, sillä kuvassa on läjä roskaa, joka heitetään mereen aina 15s aikana ympäri maailmaa. Järkyttävä läjä. Hullua.
Maailman pinta-alasta 2/3 osaa on merien peitossa, jotka ovat samalla myös maailman suurimmat kaatopaikat. Kalojen pyydyksistä, laivoista, mereen heitetystä roskasta, muovipusseista, kanistereista, jne. irtoaa pienen pieniä muovihiukkasia, jotka yhä pienenvät aalloissa. Puhutaan mikromuovista. Kalat ja muut merten eläimet syövät näitä pieniä muovipalasia luulleen niitä ruuaksi. Isommat kalat syövät pikkukaloja, samoin linnut. Osa kaloista ja linnuista kuolee suoraan isoihin muovipalasiin, jotka tukkivat ruuansulatuselimistön. Kalastuksen myötä nämä mikromuovit päätyvät ruokaketjussa myös meidän lautaselle. Ja meidän elimistöön.
Kyllä taide voi joskus herättää ajatuksia ja ajattelemaan kuten nyt. Eikä kaikkea taidetta tarvitse kätkeä museoon tai pitää pysyvästi esillä, jolloin sen unohtuu ja sulautuu arkeen. Sunnuntaihin 13.9. tämän teoksen ja mieleen herävät ajatukset voi kokea Esplanadin päässä, jos sillä suunnalla sattuu liikkumaan.
Lisäinfoa:
- Suomen luonnon tietopaketti merten muovijätteestä
- Satakunnan kansa: Video maailman suurin kaatopaikka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti